Sadepäivän inspiroimana päädyin selailemaan meidän Teneriffan reissukuvia ja löysin vielä muutamia julkaisemattomia kuvia. Ooh miten kaipaankaan tuota turkoosia merta, paahtavaa aurinkoa ja vapauden tunnetta. Tunnetta siitä, ettei ole velvollisuuksia, ei aikatauluja eikä kiire mihinkään.
Tällä hetkellä chillailen kotona, kuuntelen spotifystä jotain random top -listaa ja sade ropisee parvekkeen laseihin. Tunnin päästä alkaa työt - tavallaan pidän iltavuoroista enemmän kuin aamuista. Saa syödä rauhassa aamiaista, treenata ennen töitä ja hoidella vähän blogijuttujakin. Ja noh, mitäpä muutakaan tommosella kelillä tekisi. Joutaa ihan hyvin muutamaksi tunniksi kassatädiksi s-markettiin hankkimaan niitä seuraavan lomareissun rahoja, heh.
Mitenkäs siellä puolen ruutua vietellään sadepäivää?