BUTCHER'S CLASSICS FIILIKSIÄ PART 3

Sunnuntai - kolmas kilpailupäivä 

Lauantaina ilta oli tapahtumarikas, ensin oli vähän burgereita ja sitten oli hämähäkki. Mirkan sanojen mukaan "ravun kokoinen" hämähäkki poistettiin lopulta meidän huoneesta respan naisen toimesta kun meistä kumpikaan ei kyennyt siihen koskemaan :D Soitettiin reippaana respaan ja pyydettiin apua, ihan perus lauantai-illan meiningit.

Vihdoin sitten tuon episodin jälkeen päästiin nukkumaan ja molemmilla oli aika toiveikas fiilis seuraavan aamun jumien määrästä, koska kroppa tuntui yllättävän freesiltä. Sunnuntai aamun ensimmäinen laji tulisi olemaan uintisprintti merivesialtaassa satamassa ja mikä siinäkin on, että uintilajit jännittää aina aivan sairaasti....



Laji 6 

Aikaa vastaan 400m uintia tiiminä, vähimmäisvaatimus 100m/urheilija.

Päätettiin taktikoida ja jaettiin uintimatka 200m Mirkalle, 100m minulle ja vielä viimeinen 100m Mirkalle, koska Mirka on meistä huomattavasti nopeampi uimaan.

Jo kilpailupaikalle selviäminen itsessään vaati hieman mindsettiä, koska käveltiin joku 3km matka aivan jäätävässä kaatosateessa ja navigaattori ohjasi meidät ensin vielä varmaan kilometrin verran harhaan. No, loppu hyvin kaikki hyvin ja selvittin perille kamat märkinä ja noh, sanotaanko että edellispäivän Murph kyllä tuntui kropassa :D

Yllättävän hyvin kroppa kuitenkin suli kun tehtiin kunnon alkulämmittelyt ja samalla ihmeteltiin kun muut joukkueet "lämmittelivät" heiluttelemalla käsiä altaan reunalla (:D). Me käytiin juoksemassa kunnon hiki päälle, tekemässä vähän sprinttejä ja kroppa tuntui kyllä yllättävän hyvältä. Vesi oli kyllä melkoisen vilposta ja suolavedessä uiminen maistui ihanasti suolalta.

Ennen meidän lähtöä yksi tytöistä sai jonkun kohtauksen uinnin aikana ja tämä viivästytti meidän lähtöä varmaan melkein vartilla. Se oli vähän harmi, koska paras lämpö pääsi häviämään kun värjöteltiin uikkareissa pyyhkeet päällä vesisateessa syksyisessä satamassa.

Mirka avasi meidän lajin ja nappasi alkuun vahvan kakkospaikan kuumasta erästä. Aloitin itse vaparilla, mutta pilkkopimeä meri ja kylmä vesi sotkivat a) uinnin suuntaamista ja b) hengittämistä niin paljon, että vaihdoin suosiolla puolessa välissä osuuttani rintauintiin ja päästiin viimeiseenkin vaihtoon toiselta sijalta.

Napattiin lajista selkeä kakkostila ja noustiin tämän lajin turvin kokonaistilanteessa kolmanneksi.

Siinä sitten vaihdettiin kuivat vaatteet keskellä satamaa toisen pitäessä pyyhettä ympärillä ja välillä nauratti niin paljon, että koko hommasta ei meinannut tulla yhtään mitää ja taisi siinä melkein tissi vilahtaa jossain välissä ohi kulkeville lenkkeilijöille, jotka kieltämättä ihmettelivät sataman tapahtumia kun vähäpukeisia urheilijoita pyöri ympäriinsä sateessa :D



Laji 7 "semifinaali"

Aikaa vastaan:

8+8 Raakatempaus 30kg
8+8 Boxin yli hyppy
8+8 Kahden kahvakuulan vienti maasta pään päälle
8+8 Maastaveto 50kg
8+8 Wall ball

Ehkä kuumottavin laji mitä olen koskaan tehnyt. Laji suoritettiin sprinttiviestinä niin, että kumpikin teki kahdeksan toistoa kaikkia liikkeitä. Laji olisi ohi silmänräpäyksessä ja yksikin virhe voisi maksaa monia sekunteja.

Ennen lajia oli taas perinteisiä kommunikaatio-ongelmia kun me + ruotsalaistyttöjen tiimi odoteltiin kaikessa rauhassa oman erämme call in -pyyntöä johon oli aikataulun mukaan vielä yli 5 minuuttia. Sieltä sitten tuli yksi tyttö sanomaan meille, että mitä te hei siinä vielä seisotte "all the other girls are already on the floor!" Oltiin että jaahas mitäääääh ja juostiin suoraan lähtömatoille ja varmaan alle minuutti siitä niin laji jo starttasikin.. Onneksi ei ollut viimehetken jännäpissat tekemättä, koska ei olisi paljon vessaan siinä enää juostu vaikka olevinaan aikaa oli olevinaan vielä reilusti.

Mentiin kumpikin lajissa niin kovaa kuin päästiin ja saatiin ehjä suoritus ilman virheitä. Siitäkin huolimatta jäätiin kuuman hiitin viimeiseksi. Siis aivan sairasta millasta vauhtia muut mimmit paineli menemään varsinkin ensimmäisissä tempauksissa. En ole varmaan koskaan temponut 30 kiloa niin nopeasti kuin tämän lajin aikana, mutta videolta se näyttää silti superhitaalta verrattuna muihin tyttöihin :D

Sijoitus: 5 ja putosimme kokonaistilanteessa neljänneksi



Laji 8 "Finaali" 

Paperilla laji näytti aivan sairaan siistiltä, koska formaatti oli tämän vuoden CrossFit Gameseistä tuttu "2223 Intervalli"

6 Synkronoitua tiukkaa käsilläseisontapunnerrusta
8 Kaloria soutua / urheilija
Maksimitoistot synkronoituja valakyykkyä 40kg

Ensimmäiset kolme kierrosta työaika 2 minuuttia, neljännellä kierroksella työaika pitenee 3 minuuttiin. Kierrosten välissä minuutin palautus, jonka jälkeen aloitettiin aina uudestaan käsilläseisontapunneruksista.

Samalla aivan super innostunut fiilis siitä, että viikonlopun tavoite saavuttaa finaalipaikka oli jo täyttynyt ja päästiin vielä kerran muiden superkovien mimmien kanssa kisalattialle, mutta toisaalta kroppa alkoi olla melkoisessa töötissä. Yritin kuitenkin kovasti olla ajattelematta sitä enkä kertaakaan sanonut ääneen lämmittelyn aikana, että jalat on aivan superpuhki koska silloin väsymys olisi saanut vielä enemmän tilaa korvien välistä.

Käsilläseisontapunnerruksissa oli lottovoittona se ettei käsiä tarvinut mahduttaa mihinkään laatikkoon joten ne meni aina kivasti putkeen. Soutu on jees ja oltiinkin kaikilla kierroksilla ensimmäisenä pois soutulaitteesta. Ja sitten. Sitten alkoi se struggle nimeltä valakyykky.

40 kiloa painoi jaloissa ensimmäisten viiden kyykyn jälkeen kuin synti. Ensimmäisellä kierroksella saatiin reilu 20 kyykkyä kasaan ja seuraavilla kierroksilla mentiin pitkälti sen tahtiin mitä minä jaksoin kyykätä. Tehtiin kyykkyjä noin viiden kyykyn pätkissä ja mitä pidemmälle lajissa edettiin, sitä enemmän tuli tehtyä myös virheitä. Tanko putosi muutaman kerran ja näihin virheisiin meni turhaan sekunteja ja voimia.

Viimeisessä intervallissa Mirka puski minua hienosti eteenpäin ja edettiin kyykyissä kuitenkin jotenkuten. Mokattiin vielä perinteisesti ennen viimeistä toistoa ja kun sekunteja oli jäljellä tyyliin 10 niin tempaistiin vielä riskillä tanko suoraan kyykkyyn ja tasapainotin nostoa ala-asennossa vielä varmaan muutaman sekunnin ajan ennekuin pääsin ylös ja syöksyttiin mahalleen maalimatolle.

Lajin jälkeen tunteet olivat minulla pinnalla, koska tuntui että olin tehnyt aivan liikaa virheitä ja pilannut meidän finaalisuorituksen niillä. Mirka siinä sitten takoi mun päähän järkeä ja korosti sitä kuinka hieno viikonloppu meillä oli kokonaisuudessaan takana ja kuinka neljäs sija oli aivan upea suoritus, vaikka tottakai harmitti palkintopallipaikan menetys kun siinä hetken jo olimme kiinni.



Viikonloppu oli ehdottomasti siistein kilpailukokemus jota olen tähän asti saanut kokea. Pareittain kilpaileminen oli aivan superhauskaa ja haaveillaankin jo ensi vuonna uudesta Butcher's Classics reissusta. Toivotaan, että saataisiin se järjestymään ja päästäisiin toistamiseen näyttäään että kyllä suomessakin treenataan kovaa. Meitä nimittäin peloteltiin ennen kisaa kuinka kova taso tanskassa on ja kuinka suomi tulee aina vähän perässä ja kuinka kisassa on mukana useita regionals tason urheilijoita, heh.

Iso kiitos kilpakumppanilleni Mirkalle - en olisi voinut toivoa parempaa matkaseuraa ja kilpasiskoa.

Iso kiitos poikaystävälleni jatkuvasta tuesta ja siitä, että uskot minuun päivästä toiseen.

Iso kiitos valmentajilleni - Laura Niemelälle ohjelmoinnista ja siitä, että tuet ja uskot minuun. Antti Pokille avusta voimistelujuttujen kanssa ja myös Samuli Henrikssonille - sinulta voi aina kysyä mielipidettä ja apua.

Iso kiitos huoltojoukoille - FootFysion Mikolle, joka pitää mun paikat kunnossa ja tarjoaa mahdollisuuden Neurosonic -hoitoihin. Noora Loimulahdelle, joka toimii aivan luottohierojana ja pitää kropan yhtenä kappaleena treenien keskellä.

Iso kiitos muut tukijani - NOCCO Finland, Puhdas+, Nutriworks.

Iso kiitos CrossFit Lahden porukalle kannustuksesta ja tuesta, se merkitsee aivan mielettömästi ja erityiskiitos Petra ja Marko, jotka tulivat Kööpenhaminaan asti kannustamaan meitä. Sekä te toiset suomalaiset jotka kannustitte meitä paikan päällä, aivan uskomatonta kuulla ulkomailla kannustusta suomeksi - siitä saa aina mielettömästi voimaa.

And a huge thank you Reebok Nordics for making this amazing weekend happen and believing in me from the very beginning of my competitive crossfit journey. It's an honor to be part of the team and be more human with Reebok.

Thank you Butcher's Lab for amazing competition weekend and experience. We hope to be back next year!

Tästä löytyy vielä video highlight viikonlopulta ja siellä vilahtaa myös yksi hienoimmista hetkistä eli meidän lajivoitto!

BUTCHER'S CLASSICS FIILIKSIÄ PART2

Lauantai - toinen kilpailupäivä

Oltiin tilattu aamiaiseksi "breakfast box" sillä ensimmäinen laji alkoi jo ennen yhdeksää. Siinä sitten odoteltiin aamupalaa huoneeseen kunnes Mirka kävi kysymässä ja selvisi, että se olisi pitänyt noutaa itse respasta :D Noh, loppu hyvin kaikki hyvin - saatiin aamupalaa ja tilattiin taksi viemään meidät lauantain kilpailupaikalle.

Edellisenä iltana oli julkaistu lauantain ensimmäinen laji - Split Murph 6kg painoliivin kanssa. Vielä keväällä olisin ollut kauhusta p*skana tälläisestä lajista, mutta olen tehnyt paljon töitä voimistelujuttujen eteen ja nyt vain odotettiin super innoissamme edessä olevaa lajia. Kunnon kovaa, perusduunia - just how we like it.



Laji2 "Split Murph" 9/6kg painoliivin kanssa, aikakatto 40min.

Urheilija1:
800m Juoksu
5 kierrosta:
10 Leuanveto
20 Punnerrus
30 Kyykky

Urheilija2:
800m Juoksu
5 kierrosta:
10 Leuanveto
20 Punnerrus
30 Kyykky

Yhdessä: 1,6km Juoksu

Ettententten, kumpi aloittaa ja saa levätä ennen pidempää juoksua ja kumpi joutuu tekemään nuo kaksi työosiota putkeen. Otettiin kivi-paperi-sakset ja Mirka pääsi aloittamaan. Kieltämättä vähän jännitti kun leuanvetoja ei päässyt kokeilemaan liivin kanssa, mutta silti fiilis oli luottavainen - oltiin kiristelty painoa 74 kilosta 69 kiloon kesän aikana hiljalleen ja sehän nyt oli melkein jo saman verran kuin tuo liivi joten en antanut lisäpainon päästä pään sisään.

Mirka veti oman osuutensa hienosti ja pääsin aloittamaan oman osuuteni. Juoksu tuntui rullaavan hyvin ja sain tehtyä leuat ensimmäiset 3 kierrosta 10 putkeen (!!), punnerrukset pätkin alusta asti nopeiksi kolmosiksi ja kyykyt, noh kyykyt on kyykkyjä. Yläkroppa veti kyllä melkoisiin happoihin ja pari vikaa kierrosta pätkin leuat 3-5 toiston pätkiin ettei eteneminen hirveästi hidastuisi.

Kun sain jyystöosuuden valmiiksi Mirka repi liivin ja tpaidan päältä pois (saatoin olla hieman dramaattinen tässä kohdassa, mutta noh.. :D) ja lähdettiin viimeiseen mailin juoksuun. Oli hieman oksettava olo melkein koko juoksumatkan ajan, mutta onneksi rullattiin edes jonkunnäköistä vauhtia ja saatiin pari tiimiä kiinni juoksun aikana. Loppuun pystyttiin kiristämään vauhtia ja oltiin aivan todella tyytyväisiä tähän lajiin.

Tästä lajista tuli itsellä kaikista paras fiilis koko viikonloppuna. Takaraivossa painoi winter warien epätoivo Cindyssä kun punnerruksista ei tullut mitään oman kehon painollakaan. Panostus voimistelujuttuihin ja ruokavalioon oli yhdistelmä joka kantoi tässä lajissa pitkälle - +6kiloa olisi ollut todella eri asia 74 kiloon kuin nykyiseen 69 kiloon. Pystyttiin molemmat antamaan todella hyvä effort tähän lajiin ja siihen fiilikseen pystyy tarttumaan myöhemmin treeneissä ja kilpailutilanteissa.

Aika: 33:03, sijoitus: 5.



Noniin, no kroppahan tuntui melkoisen muussatulta tuon aamun jyystön jälkeen ja makoilinkin sähköt käsissä ja reisissä seuraavat pari tuntia vain yrittäen saada palautumista tapahtumaan edes jonkin verran.

Lajit julkaistiin aina nettiin mikä oli sinänsä hauskaa, koska meillä ei ollut kilpailupaikalla käytössä lainkaan nettiä (:D). Bongattiin sitten jossakin vaiheessa pari jäbää tuijottamasta seuraavaa lajia puhelimen ruudulta joten mentiin siihen sitten ihmettelemään että mitäs sitä seuraavaksi sitten.

Laji 3& 4 

Aikaa vastaan:
6 köysikiipeilyä
8 Tempausta kyykkyyn 55kg

1 minuutin lepo

Aikaa vastaan:
"Double Grace"
60 Rinnalleveto + työntö 42,5kg

Molemmissa lajeissa 4 minuutin aikakatto. Toistot sai jakaa haluamallaan tavalla.

Köysi - easy beazy, koska köysi oli todella paljon lyhyempi kuin mihin olemme kotona tai suomen kisoissa tottuneet. Yksi jalkalukko ja olimme ylhäällä, helppo nakki niin sanotusti :D Harmi ettei köysi ollut tyyliin tuplamäärää.

Tempaukset piti tehdä kyykkyyn ja tempaushan ei ole tässä viimeaikoina ollut mikään minun lempilapseni. Se on kyllä parantunut teknisesti valtavasti keväästä, mutta 55 kiloa on itselle vain painava, piste. Missasin ekan tempauksen, mutta Mirka onneksi paikkasi sen ottamalla kaksi putkeen ja onnistuin itse myös lopuissa nostoissa varmasti. Vähän jäi harmittamaan se yksi missattu nosto, mutta muuten olin kyllä tyytyväinen että 55 kiloa liikkui tuossa vaiheessa päivää noinkin hyvin.

Toinen osa oli nopea. Tehtiin vitosia niin nopeasti kuin pystyttiin ja Murphin jäljen snadisti tuntui kyllä kropassa. Siitä huolimatta tehtiin ehjä ja varma suoritus eikä sählätty mitään ylimääräistä. Laskeskelin tuossa kyllä eilen, että jos pituuden vuoksi häviän joka toistolla esim 0,3 sekuntia on se 30 toiston aikana melkein 10 sekuntia pelkästään siitä johtuen (damn), mutta no pituudelle kun ei voi mitään niin on vain tultava tarpeeksi vahvaksi ja otettava muita sitten kiinni lajeissa joissa pituudesta on hyötyä.

Tulos laji3: 1:48, sijoitus 5.

Tulos laji4: 3:25, sijoitus 6.



Kun näimme päivän viimeisen lajin oli meillä mielessä vain yksi asia. Lajivoitto - sitä lähdettiin hakemaan.

Laji 5 

Aikaa vastaan:
30 Synkronoitua toes to baria eli varpaat tankoon liikettä
50m Askelkyykkykävelyä kahvakuulan pohja ylöspäin @12kg
50m Käsilläkävelyä
30 Synkronoitua toes to baria

Toes to barit, superjes. Käsilläkävely, superjes. Askelkyykkykävely kahvakuulan pohja ylöspäin, not so jes.

Onneksi Mirkalla sujui kahvakuulan kannattelu hieman vahvemmin niin ei tullut paniikkia. Tehtiin ekat toes to barit mukavasti 3x10 ja lähdettin tuon kahvakuulapirulaisen pariin johon monen eteneminen oli tyssähtänyt. Mirka aloitti urakan ja kerrallaan piti pystyä etenemään n. 5m matka. Edettiin tasaisen varmasti, molemmat muistaakseni tipautti kuulan pohjan kerran ja joutui palaamaan oman osionsa alkuun. Mirka teki tätä hieman enemmän ja minä aloitin sitten käsilläkävelyn.

Ah, rakastan kun käsilläkävelyä tulee kisoissa. Se on itselle todiste siitä, että kova työ todella kannattaa ja se tuntuikin kivalta ja helpolta. Käveltiin 10m pätkissä ja pian oltiinkin jo todella paljon muita edellä takaisin viimeisissä toes to bareissa.

Tarkoitus oli tehdä 3x10, mutta Mirkalla hieman sakkasi rytmi loppuvaiheessa joten pätkittiin lopulta hieman pienempiin pätkiin. Sillä nyt ei ollut kuitenkaan mitään merkitystä sillä otettiin lajista aivan superkomea murskavoitto. Ei voi muuta sanoa, kuin että on se hienoa voittaa joku laji! Ja vielä noin kovatasoisessa seurassa! Samassa sarjassa kuitenkin parikin regionals tasoista urheilijaa joten eiii huono.

Aika: 6:33, sijoitus 1.



Kuvat: ystävät, Risk it Media

BUTCHER'S CLASSICS FIILIKSIÄ PART 1

Päätös lähteä kilpailemaan Kööpenhaminaan tänä syksynä syntyi jo alkukeväästä. Meidän Reebok tiimin kautta tarjottiin mahdollisuutta lähteä kisareissulle ja hetken vain istuin ja tuijotin sähköpostia tietokoneen ruudulla. Epäröin ilmoittaa halukkuuteni sillä vaikka ajatus houkutteli suuresti, samaan aikaan minusta tuntui, että olin hävittänyt kipinän kilpailemiseen ja treenaamiseen. Ja no, eipä sen hetkinen kuntokaan aivan taivaita hiponut :D

Päätin silti kirjoittaa vastaukseksi olevani kiinnostunut. Jossain sisälläni tunsin kuitenkin sitä paloa päästä kilpakentille, vaikka kroppa olikin vetänyt melkoiseen tilttiin kevään aikana. Ajattelin, että kilpailut muualla kuin suomessa, tuntemattomien kilpasiskojen kanssa voisi olla ennen kaikkea hauska kokemus. Ehdotin kilpakumppanikseni Winter Wareissakin hienosti menestynyttä ja rakasta ystävääni Mirkaa ja meille näytettiin vihreää valoa - ainoa vain, että kilpailupaikat olivat ehtineet täyttyä ja jäimme odottamaan varasijaa.



Olimme lomalla Kroatiassa kun avasin huvikseni sähköpostin "jos sinne olisi tullut jotain kivaa" (perus surkea lomailija joka ei pysty olemaan viikkoon poissa sähköpostin ääreltä) ja olihan siellä. Olimme mahtuneet mukaan kilpailuun ja lentäisimme Kööpenhaminaan elokuussa kolmeksi päiväksi. Samaan aikaan olin super innostunut ja kauhuissani. Mitä jos en ehtisi saamaan kroppaa pelittämään ja kisakuntoa esiin?

No tähän väliinhän mahtuikin sitten hieman jopa yllättäen myös kolmipäiväinen Karjalan Kovin ja luotto kroppaan oli palautunut kyllä aivan 110%. Tiesimme, että molemmat ovat kovassa kunnossa ja odotimme viikonlopulta paljon.

Lensimme Kööpenhaminaan torstaina iltapäivästä ja matka sujui kyllä mutkitta. Hotelli oli kivasti heti päärautatieaseman vieressä ja paikat olivat tuttuja parin vuoden takaiselta reissulta joten oli superkivaa olla taas Kööpenhaminan vilskeessä. Saimme myös torstaina tietää ensimmäisen lajin joka tulisi olemaan muunnelma tämän vuoden CrossFit Gamesien muscle up - clean ladderista ja olimme aivan super (!!!) innoissamme. Juuri olin vinkunut kotona Rikulle, että voi kun olisi joskus jossain kisoissa jonkunlainen clean ladder ja tässä se tuli kuin tilauksesta.



Perjantai - ensimmäinen kisapäivä

Voihan pitkä perjantai. Oltiin jo klo 9 aikaan ehditty syömään itsemme ähkyyn aamupalalla ja edessä häämöttävä päivä tuntui suurinpiirtein vuoden pituiselta. Perjantain ainoa laji olisi vasta alkuillasta ja check in klo 18. Otettiin pienet ruokalevot siinä heti aamupalan jälkeen ja sitten päätettiin lähteä suunnistamaan kaupungille - lähinnä aikaa kuluttamaan ja lounalle.

Käytiin syömässä Palaeo -raflassa (aina yhtä hyvä ja freshhh) ja pyörittiin kaupungilla olevinaan ikuisuuden pituinen aika vain huomataksemme, että kello oli kaksi. KAKSI. No, siitä sitten tallattiin kaupan kautta takaisin hotellille tuijottamaan kelloa ja lepuuttamaan jalkoja.



Käytiin rekisteröitymässä joskus viiden jälkeen kun ei enää maltettu odottaa, mutta päätettiin kävellä vielä takaisin hotellille vaihtamaan mätsäävät asut (:D). Hotellilta oli kisapaikalle ehkä 500m joten mikäs siinä kävellessä lämpimässä loppukesän illassa. Paitsi että nivuseen sattui.

Voihan nivunen. Se oli alkanut vaivata hiljalleen kisojen lähestyessä ja saatiin se fyssarin kanssa vähän parempaan jamaan ennen matkustamista, mutta jumiinhan se siitä kaikesta istumisesta meni. Lämmittelyssä jouduin kiinnittämään aivan superisti huomiota ylimääräisiin kuminauhajumppiin ja myös siihen, että jalat eivät levene liikaa rinnallevedon allemenossa. Vähän jännitti, koska ladderin viimeinen paino 85kg on tullut aiemmin rinnalle tuoreena vain kerran ja nyt tavoitteeni oli saada se kahdesti. Olin päättänyt tehdä uuden ennätyksen ja pelotti, että nivunen oikkuilee liikaa ja häiritsee itseluottamusta. Laji kilpailtiin boxin tiloissa jossa tunnelma oli tiivis ja hyvin energinen, koska yleisö oli lähellä urheilijoita.

Laji 1 "Muscle up clean ladder" 

10 kierrosta, 5 kierrosta / urheilija. Kierrokset suoritetaan vuorotellen. Aikaraja 10 minuuttia.

2 Ring muscle uppia yksi kerrallaan eli kädet tuli irrottaa renkaista toistojen välissä
2 Rinnallevetoa nousevilla painoilla

Painot: 65-70-75-80-85kg.

Mirka aloitti sillä ajatuksella, että hänelle painot ovat ladderissa kevyempiä ja näin minulle jäisi tarvittaessa enemmnä aikaa viimeisiin maksimipään nostoihin. Mirka otti kaikki nostot komeasti raakana tehden itse myös kakkosmaksimiennätyksen raakarinnallevetoon viimeisellä painolla ja itse otin kaksi ensimmäistä painoa raakana, loput kyykyn kautta.

Muscle upit tuntui helpoilta ja varmoilta ja noh, rinnallevedot painavammilta kierrosten edetessä :D. 80kg:n toinen nosto ei osunut aivan niin hyvin rytmiin ja tuntui todella painavalta. Tässä vaiheessa hetken ehti vilahtaa mielessä ajatus, että oh my god, mutta yritin vain toteuttaa valmentajani Lauran ohjeita siitä että keskittyy täysin vain omaan kehoon eikä tangon painoon.

Se toimi ja olen super tyytyväinen, että sain toteutettua sen myös paineen alla kilpailutilanteesa. 85kg:n ensimmäinen nosto oli todella hyvä. Tunsin oikein kuinka vedin itseni tangon alle ja kuinka rytmin osuessa kohdilleen nosto tuli paremmin ylös kuin edellinen viisi kiloa kevyemmällä. Otin rauhassa aikaa ennen toista nostoa sillä tiesin, että jos hätäilen ja epäonnistun ensimmäisellä yrityksellä voi olla että toinen yritys ei enää irtoa.

En miettinyt mitään muuta kuin, että työnnän jaloilla niin paljon voimaa vetoon kuin lähtee ja pääsin kuin pääsinkin riittävästi alle ja sain väännettyä tangon ylös ja saimme lajin maaliin ja takataskussa uusi ennätys. Fiilis oli huikea! Nivunenkaan ei tuntunut lajissa ja odotimme innolla seuraavaa kilpailupäivää.

Tulos: 8:36, sijoitus 4.