Hengitän ja suljen silmät. Hengitykseni höyryää. Raikasta.
Alkuperäisenä suunnitelmana oli tehdä aamun peruskestävyystreeni uiden, mutta juuri noussut aurinko houkutteli ulos. Ilmassa leijuu vielä aavistus sumua. On hiljaista.
Valitsen tunnelmallisen soittolistan ja laitan kuulokkeet korvilleni. Jes, puhelin toimii tänään. Hymyilen.
Tunnen kuinka kroppa alkaa heräillä ja juoksu lähtee rullaamaan. Kyllä kannatti lähteä.
Poikkean normaalilta reitiltäni ja pysähdyn hetkeksi penkeille availemaan selkää ja lonkkia. Yritän tallentaa taianomaista sumun ja auringon kaunistamaa maisemaa puhelimeen, turhaan. Se jääköön mieleeni talteen. Ehkä kaikkein kauneimpien hetkien ei ole tarkoituskaan tallentua kameran muistiin vaan sinne minne ne oikeasti kuuluvat - syvälle sydämeen.
Kertomalla jonkin sinun viimeaikaisen taianomaisen hyvinvointihetkesi olet mukana Little Miracles juomapaketin (yli 30 pullollista) arvonnassa. Kommentoi tähän postaukseen, lisää kommenttiin mukaan sähköpostiosoitteesi ja voit voittaa paketillisen piristystä alkaneeseen syksyyn :-)
ps. ensi viikolla tulossa lisää arvontaa, olkaahan kuulolla!
Kauden päätös peli ehdottomasti taianomaisin hetki tai itseasiassa viimeinen maali siinä pelissä!! Tiedettiin jo etukäteen että tiukka matsi tulossa ja sovittiin että jokanen tekee parhaansa, että jäis ainakin hyvä fiilis pelitauon alkaessa. No siellä me sitte painettiin 90 minuuttia jokaikisellä 101% lasissa ja saatiin tungettua se pallo maaliin viimeisillä minuuteilla joka varmisti sitte mein voiton kyseisessä pelissä ja täytyy kyllä sanoa että siinä tilanteessa ei enään tiennyt että pitäiskö itkeä vaiko nauraa kun se helpotus vaan valtas kropan. Sitä fiilistä jos jotain vois kyllä kuvailla taianomaiseksi! :)
VastaaPoistakun en ollu pitkään aikaan liikkunu kunnolla, ja istunu paljon koneella, niin pitkästä aikaa joogatunnilla käynti oli tällänen hetki! sen jälkeen fiilis oli ihan toinen sekä kropalla että mielellä. :-)
VastaaPoistasnoukkaapina@hotmail.com
Oma taianomainen hetki oli eilisen pitkän iltakävelyn jälkeen. Istahdin parvekkeelle hengittämään raikasta syysilmaa ja olin ylpeä siitä, miten pitkän lenkin jaksoin tehdä! Ja kuinka vaivattomasti se kulki. Pienin askelin kohti parempaa kuntoa mennään :)
VastaaPoistammyheartishere@gmail.com
Samankaltainen hetki kun sullakin... sunnuntai aamulla heräsin yllättävän aikasin ennen kahdeksaa ja päätin lähetä kirkastuvaan aamuhärmään hölkälle... kaikkialla oli tosi rauhallista,hieman sumuista mutta silti jo kirkasta. Omaksi yllätyksekseni juoksu kulki kivuttomasti ja erittäin hyvin ja juoksinkin pisimmän matkan vuosiin! Olin todella tyytyväinen ja virkistynyt kotiin päästyäni. :-)
VastaaPoistaTaianomainen hyvinvointihetki.. öö. Mulla tulee lähinnä mieleen joku huippuhyvin mennyt suunnistuslenkki. Sellaiset iltarastit kun lähtee metsään tietämättä tulevasta mitään ja tulee sitten onnistuneiden valintojen jälkeen "maaliin". Suosittelen kaikille peruslenkkien ohella kokeilemaan suunnistusta, jossa saa käyttää päätään :)
VastaaPoistaminskuliina@hotmail.com
Tänä aamuna ajelin ihan järkyttävän kylmässä ilmassa skootterilla kohti urheilulinjan aamutreenejä, kun pitkän suoran tien päässä oli ihan uskomaton näky! Sumu verhosi maanpinnan, taivas oli liukuvärjäytynyt harmaan ja vaaleanpunaisen sävyillä ja siellä kaiken keskellä näkyi aurinko vielä matalalla nousemassa taivaalle :-) Jäi tosi hyvä fiilis päälle heti aamuun!
VastaaPoistahttp://dropofluxury.blogspot.fi/
haha ja sähköposti siis essi.pullinen@hotmail.com :-D hyvinpä oon lukenut ohjeet näemmä
PoistaHyvinvointihetkeni on saunan raikkaana oman miehen kainalossa terassilla syksyn tuoksussa lyhtyjen valossa nauttia meistä kahdesta ja siitä hetkestä. Olla täysin rentoutunut ja fresh.
VastaaPoistatiiakemppi@hotmail.com
Koin eilen taianomaisen hyvinvointihetken hyvän ja onnistuneen bodycombat tunnin lopulla, kun keho oli voipunut ja väsynyt tunnin hikoilusta, mutta fiilis silti ihan loistava. Olin taas jaksanut vetää koko tunnin ihan täysillä ja saatoin hyvällä omatunnolla lähteä kotia kohti:)
VastaaPoistalotta_hintikka@dnainternet.net
Koin taianomaisen hetken eilen pyöräillessäni aamuvarhaisella töihin. Oli sakea sumu ja polkiessani siltaa pitkin en nähnyt mihin silta loppuu. Koska oli niin aikainen aamu, ei sillalla ollut ketään muita eikä ääniä kuulunut juuri lainkaan. Hetken tuntui kuin aika olisi pysähtynyt.
VastaaPoistahannak24(at)luukku.com
Tänään oli hyvä hetki, kun olen viikon joutunut olla liikkumatta ja pääsin pitkästä aikaa treenaamaan. Kroppa tuntui niin elinvoimaiselta ja treeni parhaalta pitkästä aikaa:)
VastaaPoistavaltonen.anna at gmail.com
Ehdottomasti tämä hetki, just nyt. Ensimmäinen kerta viikkoihin, kuukausiin, kun voin levähtää ja antaa vain kaiken olla. Näin yo-stressin alla on ollut vaikeaa rentoutua, kun pieni ääni takaraivossa on kuiskien kehottanut lukemaan. Vielä muutama koe jäljellä, mutta päätin varastaa tän illan itselleni - siispä selän alle piikkimatto, korviin mitä tunnelmallisinta soul musaa ja silmät kii. Suosittelen.
VastaaPoistakaroliina.sy@gmail.com
Varmaankin se, kun rankan porrastreenin jälkee kivuttiin Ninan kanssa hyppyrimäen päälle katsomaan auringonlaskua, oli ihan mahtava fiilis!!! :) ira.94@windowslive.com
VastaaPoistaRankan työpäivän jälkeen kun lähtee iltahämärässä kävelylle koiran kanssa, jotenkin niin autuas ja onnellinen olo tulee aina. :)
VastaaPoistawomynrule.i@gmail.com
Alotin herkkulakon, niin puhdas olo!!
VastaaPoistajennineiti@hotmail.fi
Taianomainen hetki oli aamulla pyöräillä kauniissa syyssumussa kouluun! suvi.lahdemaki@gmail.com
VastaaPoistaOlin nukahtanut koulun jälkeen, ja satuin nukkumaan niin pitkään että missasin treenit. Päätin lähteä pirteenä lenkille ja jäin tekemään lenkin lopussa kotini läheisille portaille porrastreenin. Treenin jälkeen jalkoja hapotti niin että oli pakko jäädä portaiden ylös istumaan joksikin aikaa. Hetken päästä tajusin kuinka upeaa auringon laskua katselen pienen sumun kera ja jalkoja hapotti, ihana tunne!
VastaaPoistaellinnoora.toyryla@hotmail.fi
Syksyn viimeisen yo-kokeen jälkeinen stressin purkaus tanssitreenin avulla. Oli itkuinen, mutta silti tosi vapauttava tunne - nyt on tehty kaikki voitava, nyt se on ohi. Hyvän olon voimisti vielä illaksi kullan kainaloon pääseminen, siinä oli kaikki mitä tarvitsin.
VastaaPoistaessi.kaappola@hotmail.com
Sieniretki metsässä lasten kanssa. vaatehuttuja(@)gmail.com
VastaaPoistaIltalenkki koiran kaa raikkaassa ulkoilmassa, ku oli jo ihan pimeetä ja ilmaki oli vähän viilentyny :) mikaela.blogi@gmail.com
VastaaPoistaOlin tosi väsynyt 8-15 koulupäivän jälkeen sekä töiden jälkeen. Ei huvittanut lähteä salille enää puoli 8 aikaan illalla rättiväsyneenä. Päätin lähteä pitkästä aikaa juoksemaan kävelyn sijaan, jos polvi kestäisi. Juoksin auringonlaskussa auringon laskua kohti 8,5 km ja ilta sumussa ja pimeydessä takasin. Lenkin lopussa polvea särki, hymyilin ja pysähdyin sillalle katsomaan sumua. Kävelin tyytyväisenä lopun matkan kotiin ja suihkun, iltapuuron ja särkylääkkeen jälkeen nukahdin todella söpön hyvänyön viestin saatttelemana, ei se ollukkaan unohtanu mua.
VastaaPoistaanni.blogi@hotmail.com
Viimeisin hyvinvointihetkeni oli toissapäivänä, kun sairaana olon ja lomailun jälkeen pääsin taas treenaamaan. Tein pitkän lenkin metsätiellä ja muutamat sarjat keskellä-ei-mitään. Aurinko paistoi puiden välistä, ulkona tarkeni ilman pitkähihaista ja mieli oli jossain pilvien tasolla. Täydellistä!
VastaaPoistaveerahautamaki@hotmail.fi
Taianomaisia hetkiä koin joogasalissa, kun opettaja tunnin lopuksi pyysi miettimään asioita, mitkä ovat hyvin ja mistä olen kiitollinen. Sillon maatessani lihakset rentoina loppuasanassa tuli tosissaan tajuttua että kaikki on hyvin, oon terve, hengitän raikasta ilmaa, näen, haistan, maistan, tunnen ja kuulen. Opiskelen siellä missä haluan ja voin saavuttaa mitä tahansa. Tunnin jälkeen kävelin kotiin hiljaisia katuja pitkin ja kuuntelin ilman huminaa.
VastaaPoistaYksi ehdottomasti syksyn parhaista hetkistä tähän mennessä. Näinkin yksinkertainen juttu sai hymyn huulille pitkäksi aikaa :)
helmi.soppela@hotmail.fi
Lauantaikoulupäivän kunniaksi reilu 10km rauhankävelylenkki & päätös herkkulakon aloittamisesta :-) Sekä iltaiset hölkkälenkit musiikkia kuunnellessa, kun aurinko alkaa laskea kauniisti<3 annika.makela@suomi24.fi
VastaaPoistaUni pitkän valvomisen jälkeen :)
VastaaPoistavoilooa@gmail.com
Viimeisin taianomainen hyvinvointihetki oli ehdottomasti se, kun pääsin ensimmäistä kertaa moneen viikkoon koirien kanssa juoksulenkille metsään ainaisen asfaltilla juoksemisen sijaan :) mukavaa oli juosta kun koirat sai mennä vapaana ja itse sai juostessa katsella kaunista syksyistä metsää.
VastaaPoistaoona.haikio@gmail.com
Muutaman päivän mietin omaa taianomaista hyvinvointihetkeäni ja ehdin jo hätäillä osallistumisajan loppumista, kun en mitään aikaa sille löytynyt. Tänään aamulla ulos katsoessa lumi-vesi-räntäsateen tuivertaessa ei lenkki ulos koiran kanssa houkutellut. Lopulta lämpimien aluskerrastojen jälkeen goretex pukuun pukeutuneena villapanta päässä ja lapaset kädessä astuin ulos. Koira ei ollut säästä moksiskaan, enkä muuten ollut enää minäkään! Piristyin ja nautin tuulen ja sateen tuivertamisesta naamalle olon ollessa lämmin hyvin pukeutuneena. Tajusin, että tällaisia arkisia asioita omat taianomaiset hyvinvointihetkeni ovat. Eivät ne vaadi sen kummempaa. Päivä lähti hyvin käyntiin ja jatkan taianomaista oloani iltapäivän zumbatunnilla! mar.marttinen@gmail.com
VastaaPoistaTaianomainen hetki oli se kun sytojen jälkeen makasin soffalla ja muu perhe lähti mönkkäreillä eväsretkelle etsimään salattuja metsäreittejä. Tottakai se minua harmitti etten päässyt mukaan mutta se tai paremminkin ne hetket kun 8 ja 9 vuotiaat poikani kävivät halailemassa useaan kertaan ennen lähtöään. Tunsin olevani RAKASTETTU! Ja sitähän me kaikki haluamme :))
VastaaPoistabikkenpilttuu@hotmail.com
Mun taianomainen tukne tuli viime lauantaina, kun oltiin miehen kanssa moottoripyöräilemässä. Ajeltiin jossain mutkateillä peräkkäin, kun tultiin isojen peltojen väliin. Pelloilla oli sumua, aurinko paisto sumun läpitte, peltojen reunuskoivikot oli värejä pullollaan ja sumun läpi näky 9 kurkea. Oikein sydämmessä muljahti kun oli niin kaunista, ja ajattelin siinä hetkessä olevani kivuista huolimatta onnekas. Minun mielestä ei sillon ole asiat huonosti, kun näkee ympärillään jotain niin kaunista <3 Luonto antaa niin paljon! sähköposti on: sari.s.veijalainen@suomi24.
VastaaPoistafi