MILLAINEN MINÄ OLIN 16kk SITTEN?

"Only to realize how far you've already came, you have to stop and look back where you started." 

Epävarmasta rohkeaksi. Astellessani ensimmäiselle toiminnallisen harjoittelun peruskurssilleni reilu 16kk sitten olin todella pois mukavuus alueeltani. Etsin "sitä minun juttuani" ja vaikka olinkin saanut päähäni, että crossfit voisi olla juurikin se - en silti ollut varma ainakaan itsestäni. Etsin omaa paikkaani ja tällä hetkellä, salin osaomistajana, en voisi sanoa parempaa paikkaa itselleni löytäneen. Unelmistaan epävarma tyttö on kasvanut nuoreksi, rohkeaksi yrittäjäksi joka uskalsi ottaa suuren askeleen ja lähteä mukaan perustamaan crossfit boxia. Ja ennenkaikkea menestyksenhaluiseksi urheilijan aluksi. 

Heikosta vahvemmaksi. Muistan kun kirjaimellisesti tuntui, että katkean 30kg tangon alle. Se ei kuitenkaan lannistanut vaan päin vastoin, seurasin ja otin oppia paremmilta ja tein töitä, kovasti töitä. Saavutin 50kg tempauksen treenattuani crossfittiä puoli vuotta ja nyt OHS maksimini on 75kg kun aloittaessani se 35kg tuntui mahdottomalta. 

Pienestä hieman suuremmaksi. Kun aloitin painoin about 64kg ja olen 174,5 cm pitkä. Olen aina ollut hoikka vaikka en ole mitenkään tarkkaillut syömisiäni. Tällä hetkellä painan about 70kg. Halu kehittyä opetti syömään riittävästi. Syön kolme lämmintä ateriaa päivässä, varmaan jotain +3000kcal ja pidän huolen siitä, että painoni ei ainakaan pääse laskemaan. Talvella pidimme pitkän peruskuntokauden, jolloin teimme 8-10 toiston sarjoja perusliikkeitä - tämä auttoi perusvoimatasojen nousuun, mutta myös lisäsi lihasmassaa aika vauhdilla. 

Noviisista valmentajaksi. Olen aina ollut ahkera opiskelemaan ja haluan kehittää omaa ammattitaitoani. Aloittaessani en tiennyt mitään crossfit -ohjelmoinnista saati lajille ominaisten liikkeiden opettamisesta. Olen kuitenkin käytänyt varmasti satoja tunteja siihen, että olen kouluttanut itseäni, pyytänyt apua fiksummilta, ottanut asioista selvää ja lopulta päätynyt luotettuun tehtävään boximme valmentajana. Uskon, että oman ammattitaidon kehittäminen on loputon prosessi ja tavoitteenani onkin tulla jatkuvasti paremmaksi valmentajaksi. 

Bambista käsillä kävelijäksi. Esteratsastustausta ei ole ehkä se tyypillisin laji ennen crossfittiin vaihtamista. En ole koskaan voimistellut, koulussakin varmaan lintsasin ne tunnit (:D). En vain ole tajunnut miten kädet ja jalat kuuluu mennä rytmisesti yhtäaikaa ja suoraan sanottuna taitoharjoittelu alkoi kyllä omalla kohdalla -25 tasolta vähintään :D Käsillä kävely kuitenkin sujuu ja yhtäjaksoinen kävelyennätykseni taitaa olla tällä hetkellä 20m paikkeilla. Seuraavana vuorossa onkin muscle upit ja siihen minulla on onneksi ihan huippu valmentaja apuna. 

Stressaajasta vähemmän stressaajaksi. Kyllähän sitä vieläkin tulee stressattua, mutta olen oppinut järkeilemään asioita hieman enemmän. On tullut ymmärrystä siitä, että kiire ei vie mihinkään etenkään treenaamisessa, olen myös kehittynyt aikataulujen hallitsemisessa ja osaan jopa sanoa tarvittaessa "ei". 

Tiedän mihin kuulun. Romuttuneet ratsastusunelmat saivat joskus kyseenalaistamaan omia loukkaantumisia ja niiden tarkoitusta. Tuntui, että huono onni vain seuraa seuraamistaan. Nyt ymmärrän, että yhden unelman piti romuttua tehdäkseen tilaa toiselle. En voisi olla onnellisempi, kliseiseltä kun se kuulostaakin.