Karsinnat Karjalan Kovin -kilpailuun päättyivät eilen ja toisin kuin keväällä suunniteltiin, meni karsinnat omalta osalta tuomaroidessa ja kannustaessa meidän kisaryhmäläisiä. Kieltämättä oli alkuun suhteellisen kova pala jättää väliin ja hetki meni pettymystä niellessä kun lajit julkaistiin ja muut meidän porukasta pääsivät niitä yrittämään.
Lajit itsessään olisivat olleet sellaiset, ettei mitään järkeä tässä tilanteessa tehdä. Ollaan nyt parit treenit ehditty Antin kanssa treenata yhdessä ja ei voi kuin ihmetellä miten olkapäät eivät ole kipuilleet - niin suurta lihasepätasapainoa ja problematiikkaa sieltä löytyy, että pitkä ja kivinen tie on kyllä edessä. Se palkitaan, varokaa vain - kohta kun heikot lenkit on poistettu niin mikään ei voi enää seisoa kisajuttujen tiellä.
Ensimmäisessä osassa tulokseksi tuli viiden minuutin aikana suoritettujen chest to bar -leuanvetojen määrä, kun alle suoritetaan heti alkuun ensin 25 bar facing burpeeta. Ja noh, tämä ei kyllä olisi ollut mikään minun lajini. Olen luokattoman surkea chest to bareissa ja olisi ollut melkoisen taistelun takana saada se lähemmäs 40 toistoa kasaan.
Toinessa osassa yhden toiston maksimitempauksessa olisin luultavasti tavoitellut 52,5kg nostoa ja uskon, että olisin sen kyllä saanut. Vaikea tosin sanoa miten ensimmäisen osan c2b leuat olisi vaikuttaneet, mutta tavotteeksi olisin asettanut ehdottomasti tuon noston.
Viimeisessä osassa tehtiin kahdentoista minuutin ajan nousevilla toistomäärillä (2-4-6-8...) raakarinnallevetoa riipusta, etukyykkyjä ja käsilläseisontapunneruuksia. Naisilla painoa oli 45kg. Uskon, että olisin voinut tässä lajissa päästä 12 toiston kierroksen loppu puolelle sillä hspu:t ovat kulkeneet viime aikoina todella kivuttomasti kipin kanssa. Tämä olisi ollut karsintojen lajeista itselle ehdottomasti vahvin ja sopivin. Tekisi mieli tehdä joskus myöhemmin tänä metconina treeneissä!
Tällä hetkellä edelleen tähtäimessä winter war -karsinnat joulukuun alussa ja tiedän, että paljon on tehtävää jos mielii saada lihasepätasapainot korjattua syksyn aikana. On kuitenkin hyvä olla selkeät tavoitteet ja ikäänkuin deadlinet selvillä, se motivoi nousemaan sängystä niinäkin aamuina kun tekisi vain mieli kääntää kylkeä ja vetää peitto korviin. Hard work pays off, always.
©
LAURA H.
Arvostan sitä, että oikeasti kykenet painamaan jarrua ja hoitamaan tärkeimmän (eli pohjatyön) kuntoon, vaikka suunnitelmat muuttuivatkin epämieluisaan suuntaan. Mutta odotus kyllä palkitaan varmasti vielä, tuut olemaan varmasti tosi kovassa kunnossa sitten! Parempi tehdä kunnolla nyt kuin että ottaisi loukkaantumisia tms! :)
VastaaPoistakiitos, kyllä tää välillä koettelee luonnetta mutta ymmärrän, että tää vaan palkitsee tulevaisuudessa! :)
Poista